Kun puhutaan terveellisestä ruokavaliosta, painonhallinnasta tai urheilusuoritusten parantamisesta, yksi keskeinen käsite on makroravinteet. Mutta mitä makroravinteet oikeastaan ovat, miksi ne ovat tärkeitä, ja miten niitä kannattaa sisällyttää omaan ruokavalioon?
Makroravinteet, eli hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat, ovat kehon tarvitsemia suuria ravintoaineita, jotka tuottavat energiaa ja osallistuvat kehon tärkeisiin toimintoihin. Ne ovat välttämättömiä lihasten, solujen ja elinten hyvinvoinnille, hormonitasapainolle sekä aineenvaihdunnalle.
Vaikka kaikkia makroravinteita tarvitaan, niiden saannin määrät ja suhteet vaihtelevat henkilökohtaisen tarpeen, elämäntavan ja tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi aktiivisesti liikkuva henkilö saattaa tarvita enemmän hiilihydraatteja, kun taas painonpudottaja voi hyötyä korkeammasta proteiininsaannista.
Mitä makroravinteet ovat?
Makroravinteet ovat ravintoaineita, joita elimistö tarvitsee suuria määriä päivittäin. Ne eroavat mikroravinteista (vitamiineista ja kivennäisaineista), joita tarvitaan pienempiä määriä, mutta jotka ovat silti elintärkeitä terveydelle.
Makroravinteet ovat tärkeimpiä energianlähteitä ja ne jaetaan kolmeen pääluokkaan:
- Hiilihydraatit – kehon ensisijainen polttoaine
- Proteiinit – kudosten ja lihasten rakennusaineet
- Rasvat – solujen ja hormonitoiminnan tukijat
Jokaisella makroravinteella on oma tehtävänsä elimistössä, ja niiden tasapainoinen saanti vaikuttaa energiatasoihin, suorituskykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.

Hiilihydraatit – kehon ensisijainen energianlähde
Hiilihydraatit ovat nopein ja tehokkain energianlähde, ja ne ovat erityisen tärkeitä aivoille ja lihaksille. Ne pilkkoutuvat glukoosiksi, joka varastoituu elimistöön lihaksiin ja maksaan glykogeenina. Kun keho tarvitsee energiaa, se hajottaa nämä varastot ja käyttää glukoosia polttoaineena.
Hiilihydraatit jaetaan kahteen pääryhmään:
- Yksinkertaiset hiilihydraatit
- Nopea energianlähde, mutta lyhytkestoinen vaikutus
- Löytyy mm. sokerista, hedelmistä, hunajasta ja valkoisesta leivästä
- Voi aiheuttaa nopeita verensokerin vaihteluita
- Monimutkaiset hiilihydraatit
- Hitaasti imeytyviä, pitkäkestoisen energian lähteitä
- Sisältävät runsaasti kuitua, joka tukee suoliston terveyttä
- Löytyy mm. täysjyväviljoista, palkokasveista ja vihanneksista
Miksi hiilihydraatit ovat tärkeitä?
- Ne antavat nopeasti saatavilla olevaa energiaa etenkin urheilijoille ja aktiivisille ihmisille.
- Aivot käyttävät glukoosia ensisijaisena energianlähteenään, joten hiilihydraatit ovat välttämättömiä kognitiiviselle toiminnalle, keskittymiselle ja muistille.
- Monimutkaiset hiilihydraatit ja kuitu auttavat tasapainottamaan verensokeria ja vähentämään näläntunnetta.
Parhaita hiilihydraattilähteitä
- Täysjyväviljat: kaura, ruis, täysjyväpasta, kvinoa
- Hedelmät ja marjat: banaanit, omenat, mustikat
- Palkokasvit: linssit, pavut, kikherneet
- Kasvikset: bataatti, porkkana, parsakaali
Proteiinit – kehon rakennuspalikat
Proteiinit ovat elimistön tärkeimpiä rakennusaineita, ja ne muodostuvat aminohapoista. Osa aminohapoista on välttämättömiä, eli niitä täytyy saada ravinnosta, koska keho ei pysty tuottamaan niitä itse.
Proteiinit osallistuvat muun muassa:
- Lihasten ja kudosten rakentamiseen ja korjaamiseen
- Hormonien ja entsyymien muodostukseen
- Immuunijärjestelmän toimintaan
Miksi proteiini on tärkeää?
- Se auttaa lihaskasvussa ja palautumisessa, erityisesti urheilijoilla.
- Se lisää kylläisyyttä, mikä voi auttaa painonhallinnassa.
- Se on tärkeä kehon elinten, ihon, hiusten ja kynsien terveydelle.
Hyviä proteiinilähteitä
- Eläinperäiset proteiinit: kananrinta, lohi, kananmunat, raejuusto
- Kasviperäiset proteiinit: linssit, pavut, tofu, pähkinät
Rasvat – hormonitoiminnan ja solujen tukijat
Rasvat ovat tärkeä energiavarasto, mutta niiden tehtävä elimistössä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään energian varastointiin. Ne ovat välttämättömiä hormonien tuotannolle, solujen toiminnalle ja aivojen terveydelle.
Rasvat jaetaan kolmeen pääluokkaan:
- Tyydyttyneet rasvat – löytyy eläinperäisistä tuotteista, voi olla haitallista liiallisessa määrin
- Tyydyttymättömät rasvat – terveelliset rasvat, joita löytyy mm. oliiviöljystä, pähkinöistä ja kalasta
- Transrasvat – keinotekoiset rasvat, joita esiintyy mm. pikaruoassa ja prosessoiduissa elintarvikkeissa
Miksi rasvat ovat tärkeitä?
- Ne tukevat hormonitasapainoa (erityisesti testosteroni ja estrogeeni).
- Ne auttavat rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E, K) imeytymisessä.
- Ne pitävät aivot ja hermoston toimintakykyisenä.
Parhaita rasvalähteitä
- Hyvät tyydyttymättömät rasvat: oliiviöljy, avokado, pähkinät
- Omega-3-rasvahapot: lohi, chia-siemenet, pellavansiemenet
- Muut hyvät rasvat: kananmunat, tumma suklaa
Makroravinteiden oikea tasapaino – yksilöllinen lähestymistapa
Makroravinteiden saantia voidaan optimoida makrojakauman avulla, joka määrittelee, kuinka suuri osa päivittäisestä energiasta tulee hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista.
Perinteiset suositukset (yleinen makrojakauma)
- 50–60 % hiilihydraatteja
- 15–20 % proteiinia
- 25–30 % rasvaa
Tämä on terveellisen ruokavalion yleinen perusta, mutta se ei sovi kaikille. Esimerkiksi urheilijat, painonpudottajat ja ketogeenistä ruokavaliota noudattavat voivat hyötyä erilaisista makrosuhteista.
Makrojakauman räätälöinti eri tavoitteisiin
🔹 Lihaskasvu ja voimaharjoittelu
- 40–50 % hiilihydraatteja (lihasten energiavarastot ja palautuminen)
- 25–35 % proteiinia (lihasten korjaaminen ja kasvu)
- 20–30 % rasvaa (hormonitasapaino ja solujen toiminta)
💪 Miksi? Lihaskasvu vaatii runsaan proteiininsaannin sekä riittävästi hiilihydraatteja tukemaan treenitehoja ja palautumista.
🔹 Painonpudotus ja rasvanpoltto
- 30–40 % hiilihydraatteja (tasainen energiansaanti, ei verensokeripiikkejä)
- 30–40 % proteiinia (lihasmassan säilyttäminen ja kylläisyys)
- 20–30 % rasvaa (hormonitoiminnan tukeminen)
🔥 Miksi? Korkea proteiininsaanti auttaa pitämään nälän kurissa, vähentämään lihaskatoa ja tukemaan aineenvaihduntaa. Hiilihydraattien määrää voidaan vähentää hieman, mutta niitä ei kannata poistaa kokonaan.
🔹 Ketogeeninen ruokavalio (vähähiilihydraattinen ruokavalio)
- 5–10 % hiilihydraatteja
- 20–30 % proteiinia
- 60–75 % rasvaa
🥑 Miksi? Ketogeeninen ruokavalio pakottaa kehon siirtymään rasva-aineenvaihduntaan, jolloin se polttaa pääasiassa rasvoja energianlähteenä. Tämä voi olla tehokasta painonhallinnassa ja verensokerin tasapainottamisessa, mutta se ei sovi kaikille.’

Makroravinteet ja urheilusuorituskyky
Urheilijat ja aktiiviset liikkujat tarvitsevat enemmän energiaa ja optimoidun makrojakauman tukemaan suorituskykyä ja palautumista.
Endurance-urheilijat (kestävyyslajit, kuten juoksu ja pyöräily)
🏃♂️ Makrojakauma:
- 50–65 % hiilihydraatteja
- 15–20 % proteiinia
- 20–30 % rasvaa
✅ Tärkeää:
- Runsaat hiilihydraattivarastot (glykogeeni) ovat ratkaisevia pitkissä suorituksissa.
- Proteiinia tarvitaan lihasten korjaamiseen.
- Rasvat auttavat energiantuotannossa pitkissä matkoissa.
Voimaharjoittelijat ja kehonrakentajat
🏋️ Makrojakauma:
- 40–50 % hiilihydraatteja
- 25–35 % proteiinia
- 20–30 % rasvaa
✅ Tärkeää:
- Riittävä proteiinin saanti on kriittistä lihasmassan rakentamiselle.
- Hiilihydraatit tukevat intensiivistä treeniä ja palautumista.
- Rasvat varmistavat hormonitoiminnan ja yleisen hyvinvoinnin.
Käytännön vinkit makroravinteiden optimointiin
1. Laske energiantarpeesi
Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen energiantarve, joka riippuu iästä, sukupuolesta, aktiivisuustasosta ja tavoitteista. Perusaineenvaihdunta (BMR) ja kokonaisenergiankulutus (TDEE) ovat hyviä lähtökohtia.
- BMR (Basal Metabolic Rate) kertoo, kuinka paljon energiaa keho kuluttaa levossa.
- TDEE (Total Daily Energy Expenditure) huomioi päivittäisen aktiivisuuden ja treenit.
Voit käyttää netistä löytyviä laskureita määrittääksesi päivittäisen energiatarpeesi.
2. Seuraa makroravinteiden saantia
Jos haluat optimoida ruokavaliosi, voit käyttää Ravinne sovellusta:
📱 Ravinne
3. Syö monipuolisesti ja laadukkaasti
Laadukkaat ravinnonlähteet ovat tärkeämpiä kuin pelkkä makroravinteiden määrä. Esimerkiksi:
✅ Hiilihydraatit: Suosi täysjyvätuotteita, kasviksia ja palkokasveja → välttele prosessoitua sokeria ja valkoista leipää.
✅ Proteiinit: Syö laadukasta lihaa, kalaa, kananmunia ja kasviproteiineja → vältä prosessoituja lihatuotteita.
✅ Rasvat: Käytä kylmäpuristettuja öljyjä, avokadoa ja pähkinöitä → vältä transrasvoja ja huonolaatuista margariinia.
4. Ajoita makroravinteiden saanti oikein
- Aamulla: Hiilihydraatit ja proteiini antavat energiaa päivään.
- Ennen treeniä: Syö hiilihydraatteja ja proteiinia 1–2 tuntia ennen harjoittelua.
- Treenin jälkeen: Proteiini auttaa palautumisessa, ja hiilihydraatit täydentävät glykogeenivarastoja.
- Illalla: Syö proteiinipainotteisesti, jotta keho saa rakennusaineita yön ajaksi.
Yhteenveto
Makroravinteet ovat ravitsemuksen perusta, ja niiden oikea tasapaino vaikuttaa niin suorituskykyyn, palautumiseen kuin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ei ole olemassa yhtä täydellistä makrojakaumaa, vaan jokaisen tulisi räätälöidä ruokavalionsa omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa.
Usein Kysytyt Kysymykset (UKK)
1. Mikä on makroravinteiden rooli ruokavaliossa?
Makroravinteet, eli hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat, ovat kehon tarvitsemia ravintoaineita, jotka tuottavat energiaa ja tukevat kehon toimintoja. Ne ovat elintärkeitä lihasten, kudosten, hormonitoiminnan ja aineenvaihdunnan kannalta. Oikean tasapainon löytäminen makroravinteiden välillä on tärkeää niin yleisen hyvinvoinnin, urheilusuorituksen kuin painonhallinnan kannalta.
2. Mikä on makrojakauma ja miten se vaikuttaa ruokavaliooni?
Makrojakauma tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa päivittäisestä energiasta tulee hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Oikean makrojakauman valinta riippuu henkilökohtaisista tavoitteistasi, kuten lihaskasvusta, painonpudotuksesta tai urheilusuorituksen parantamisesta. Esimerkiksi urheilijoille voidaan suositella enemmän hiilihydraatteja energiantuotannon tueksi, kun taas painonpudottajille voi sopia korkeampi proteiininsaanti.
3. Miten makroravinteet vaikuttavat urheilusuorituksiin?
Makroravinteet ovat tärkeässä roolissa urheilusuorituksissa, sillä ne tarjoavat energiaa ja tukevat palautumista. Hiilihydraatit ovat erityisen tärkeitä kestävyyttä vaativissa lajeissa, koska ne varastoituu glykogeenina lihaksiin ja maksaan, ja niitä käytetään pitkissä suorituksissa. Proteiinit auttavat lihasten korjaamisessa ja kasvussa, kun taas rasvat tukevat pitkäaikaista energiantuotantoa ja hormonitoimintaa.
4. Kuinka paljon proteiinia tulisi syödä?
Proteiinimäärä vaihtelee henkilökohtaisista tavoitteista riippuen. Yleisesti ottaen aikuiselle suositellaan noin 1,2–2,0 grammaa proteiinia per painokilo päivässä. Urheilijoilla ja lihaskasvua tavoittelevalle henkilöille voi olla tarpeen nauttia suurempia määriä proteiinia. Painonpudotuksessa proteiini auttaa säilyttämään lihasmassaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.
5. Voinko noudattaa makroravinteiden suhteen tiettyä ruokavaliota, kuten ketogeenista tai vähähiilihydraattista ruokavaliota?
Kyllä, makroravinteiden jakaumaa voidaan muuttaa eri ruokavalioiden mukaan. Esimerkiksi ketogeeninen ruokavalio vaatii hyvin vähän hiilihydraatteja, mutta enemmän rasvaa. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voidaan vähentää hiilihydraattien määrää, mutta silti saada riittävästi energiaa proteiineista ja rasvoista. On tärkeää, että ruokavalio tukee omia henkilökohtaisia tavoitteitasi ja hyvinvointiasi.
6. Miten voin laskea makroravinteiden saannin?
Makroravinteiden saannin seuraaminen voi olla yksinkertaista, jos käytät ravintoseurantatyökaluja, kuten sovelluksia tai verkkosivustoja. Voit myös laskea saamistasi kaloreista, kuinka suuri osa tulee hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Esimerkiksi 1 gramma hiilihydraattia tai proteiinia vastaa 4 kaloria, ja 1 gramma rasvaa vastaa 9 kaloria. Näin voit arvioida, kuinka tasapainossa ruokavaliosi on.